Olen suuri Master Chef-ohjelman fani. Siis sen alkuperäisen Australialaisen. Pidän siitä, koska se on ns. hyvän mielen ohjelma, kaikkia kannustetaan, jopa kilpailijat toisiaan, ketään ei haukuta eikä huudeta. Pidän siitä myös, sillä siinä vierailee mahtavia kokkeja. Olen aivan rakastunut Marco Pierre Whiteen, Heston Blumenthaliin ja Shannon Bennettiin, joka on ammattitaidon ja ainakin katsojille välittyvän kivan luonteen lisäksi ihan kivaa katseltavaa...
Olen joskus kokeillut joitakin yksittäisiä elementtejä ohjelmasta inspiroituneena, mutta nyt osuin jack pottiin, Shannon Bennettin suklaa jälkiruoka, jota mainostetaan erityisesti snickers-patukan ystäville. Pakkohan se oli tehdä. Ohjelmassa kisaajilla oli aikaa 1 tunti 45 minuttia, minulla (onneksi) koko päivä.
Jälkiruuan resepti on 41 kohtainen. Tekemistä siis riittää. Mutta ei hätää, ei tarvitse olla keittiön terävin veitsi, jotta täydellinen jälkiruoka on selätetty, riittää kun noudattaa ohjetta kohta kohdalta piirun tarkasti. Ja niin minä tein. Homma alkoi aamulla, kun tein muistiinpanoja A4:n verran, ja suuntasin kauppalistan kanssa kahmimaan lähinnä suklaata ja kermaa kaupasta (ei huono lähtökohta).
Itse tekemiseen meni allekirjoittaneelta 2,5 tuntia. Puolustuksekseni sanottakoon, että minulla ei ollut käytössä monitoimikonetta, joten kaikki vatkailut piti tehdä sähkövatkaimella, ja jouduin välillä pesemään pannuja ja kattiloita, jotta pääsin taas eteenpäin. Yhtäkaikki, voin sanoa, että se tunti 45 minuuttia joka ohjelmassa oli, on saavutus!
Jokainen jälkiruuan osa maistuu yksinäänkin taivaalliselta. Eniten yllätyin kuinka hyvää "crumble" voi olla! En ole jotenkin ymmärtänyt miksi kaikkiin ruokiin pitää sellaista tunkea. Nyt ymmärrän. Sitähän vetäisi ihan lusikalla suoraan kiposta. Hunajanougat on taivaallista, se käy sellaisenaan vaikka suklaajäätelön päällä. Pähkinät yhdistettynä sokeriin, tuo makean ja suolaisen siunattu liitto, TAHDON! Pisteeksi iin pälle hieman teatraalisuutta kun temperoitu suklaa sulatetaan taivaallisen hyvällä suklaahunaja kastikkeella. Jäätelön ja kuuman kastikkeen yhdistelmä, TAHDON taas.
Kasasin jälkiruuasta hieman pienemmän kuin ohjelmassa. Olin nimittäin ahminut yksittäisiä osia jo niin paljon, että makean kiintiöni alkoi olla täynnä. Lopputulos ei ollut yhtä hieno kun Shannon Bennettillä, kilpailussa olisi tästä tullut sanomista. Toisaalta, kilpailussa olisin ehkä panostanut ulkonäköön enemmän. Jälkiruuan syömisen jälkeen, en ihan heti toista annosta kaipaa, sen verran makeaa ja tuhtia oli. Ehkä illalla otan hieman pähkinäkaramellia ja laitan siihen nougata päälle. Ja sitä murusta. Ja ehkä vähän jäätelöä. Ja kastiketta, tietysti!
Voin käsi sydämellä suositella jälkiruokaa, taivaallisen hyvää. Ehkä hieman suuritöinen, mutta periaatteessa komponentit voi tehdä etukäteen odottamaan. Ohje on selkeä, sitä on helppo seurata ja noudattaa, eikä se vaadi mitään kovin vaativaa kokkaus tekniikkaa. Pärjäsin hyvin ilman monitoimikonetta, tosin se olisi ehkä hieman nopeuttanut ja helpottanut tekemistä. Mutta ilman sähkövatkainta saattaisin kärsiä käsikrampista. Jos koko jälkiruoka tuntuu haastavalta, kokeile edes jotain osaa siitä, ihan mitä vaan, ne kaikki ovat herkullisia.
Rouva E
Nostan kukkahattutäti-hattuani ja teen aaltoja! Pelkkä ajatus Shannonin herkun valmistamisesta saa tuskan hien otsalle.
VastaaPoistaKuulostaa ja näyttää kyllä järkyttävän hyvältä. Luomuksesi on hieno!