sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Entä jos maa onkin litteä?

Onko maa pyöreä vai litteä? Törmäsin kysymykseen selaillessani flunssaisena netflixin tarjontaa. Kyseessä oli dokumentti, jossa esiteltiin ihmisiä, jotka todella uskovat maan olevan litteä. Osa näistä uskoo, että maan yllä on kupoli, ja aurinko ja kuu ovat valoja.

Dokumentti sinällään oli viihdyttävä. Saahan ihminen uskoa mihin vain, ja salaliittoteoriat ovat aina olleet parasta viihdettä heti kauniiden ja rohkeiden jälkeen. Surullista sen sijaan on, kuinka helppo ihmisiä on huijata ja kuinka hyväntahtoiset ihmiset uskovat mihin tahansa saadaakseen oman hetkensä julkisuudessa tai kyseenalaistettua jonkun "auktoriteetin".

Dokumentin mukaan pyöreä maailma, joka kiitää avaruudessa hurjaa vauhtia, on salaliitto. En oikein ymmärtänyt mikä salaliiton tavoite on, mutta ilmeisesti pitää ihmiset pois totuudesta. En tiedä miksi litteän maan tietäminen olisi kenellekään vaarallista, tai mitä hyötyä valheesta olisi, mutta kuulunkin siihen suureen osaan maailman ihmisistä, jotka eivät vaan ymmärrä.

Mietin samalla tietämistä ja tietämistä, sekä ihmisyyttä. Miksi tieteen haastavat juurikin ne, joilla tietoa ei ole? Dokumentin mukaan maisterikoulutus on vain keino saada ihmiset uskomaan väärin. Minun todellisuudessani sanotaan, että mitä enemmän tietää, sen enemmän tietää mitä ei tiedä. Ja ikävä kyllä toisinpäin. Psykologiassa tätä kutsutaa ylivertaisuusvinoumaksi eli Dunning-Kruger-vaikutukseksi. Siinä yksilö yliarvioi itsensä esim. tiedossa tai taidossa. Koska ei ole tietoa, ei myöskään ole tietoa siitä mitä pitäisi tietää.

Usein nämä ihmiset ovat niitä kovaäänisimpiä. He huutelevat foorumeilla ja facebookissa asioiden puolesta, ehdottomina kannastaan. He eivät hyväksy muiden näkökulmia tai mielipiteitä. He hakeutuvat toistensa seuraan. He hakevat tarkoitushakuisesti tieteestä, tai jostain muusta, vahvistusta vain omalle näkemykselleen. Kriittiset näkökulmat sivuutetaan, usein kertoen epämääräisestä virheestä tai jopa salaliittoteoriasta. Tämä vahvistaa vinoumaa. Pahimmassa tai ehkä parhaassa tapauksessa, he katkaisevat yhteydet niihin jotka eivät ymmärrä, ja kietoutuvat omaan pieneen illuusioonsa. Näistä pelottavimpina esimerkkeinä lienevät uskonnoliset yhteisöt, jotka eristäytyvät muusta maailmasta.

Dokumentissa litteään maailmaan uskojat eivät pystyneet perustelemaan näkemyksiään kovinkaan järkevästi. Tieteellistä näyttöä kuulemma kerätään, ja se sitten esitetään kaikki samaan aikaan. Yhtään tieteellistä teoriaakaan dokumentissa ei kumottu. Voisiko tahto olla viisaampi kuin muut, tahto olla erilainen ja tahto löytää oma paikkansa pienessä yhteisössä kuitenkin pää motivaattori? Eikä sillä, millainen maa loppujen lopuksi on, olekaan niin suurta merkitystä? Voihan olla, että jos maa onkin pyöreä, niin se ei aina sitä ole ollut, sehän voi olla hallitusten vastaisku näitä totuuden tietäjiä kohtaan, ja litteä maa on onnistuttu pumppaamaan täyteen jotain, jotta illuusio pyöreästä maailmasta säilyy? Niin tai näin, selityksiä maailma on täynnä, varsinkin silloin kun tieteelliset faktat heitetään seinään jan tilalle otetaan salaliittoteoriat. Nehän toimivat mihin vain.

Viihdyttävintä dokumentissa oli, kun litteän maailman uskojiin kohdistettiin salaliittoteoria. Sen mukaan koko juttu on hallituksen juoni. Dokumentin päähenkilön (selkeästi itsetuntoaan kyseisellä aiheella pönkittävä keski-ikäinen äitinsä kanssa esiintyvä mies), esitettiin olevan nimeltään joku toinen, ja olevan hallituksen agentti. Päähenkiö itse piti tällaista salaliittoteoriaa naurettavana, koska hän on oikeasti se joka väittää olevansa. Tämä salaliittoteorian salaliittoteorian vuoksi litteän maan uskojien ensimmäinen kansainvälinen konferenssi menetti osallistujia. Ilmeisesti ne, jotka uskovat salaliittoteorioihin uskovat niihin aina, aiheesta riippumatta.

Rouva E, oikeasti jotain ihan muuta