sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Lähdetkö kanssani avoautolla Pariisiin?

Kirjoitellessani raksablogiani rakentamisen pitkää oppimäärää, pohdin, milloin blogi loppuu. Päätin alusta alkaen sen elävän vain rakentamisen ajan. Rakentamisen aika on osoittautunut suhteellisen venyväksi käsitteeksi, kuten myös venyväksi aikajaksoksi, joten rakentamisen pitkä oppimäärä ei ihan vielä ole loppusuoralla. Siitä huolimatta mieleni syövereissä paloi pieni hinku aloittaa uusi blogi. Sellainen, jossa voi kirjoittaa ihan mistä vaan, ja joka ei ole sidoksissa mihinkään.

Tämä on se blogi.

Voi olla, että blogin elämä tulee olemaan lyhyt, tai sitten se saattaa elää yhtä vanhaksi kuin minä. En tiedä, aika näyttää tai on näyttämättä. Tämä blogi ei siis kumartele mitään, se ei tottele mitään määrittelyjä, se ei lupaa mitään, mutta ei se myöskään vaadi keneltäkään mitään. Sen tarkoituksena on jakaa elämäni lukijoiden kanssa, siis siinä määrin kun kulloinkin haluan sitä jakaa. Joskus ehkä enemmän, toisinaan taas vähemmän. Luulen, että blogi tulee toimimaan terapeuttinani, jolle saan purkaa niitä tuntoja, joita kulloinkin haluan purkaa. Tai sitten olla purkamatta. 

Tulen todennäköisesti käsittelemään asioita, joista pidän kuten hyvä ruoka, koirat, metsä, mökki, oma koti, oma rakas, työ ja opiskelu; sekä asioita joista en pidä, kuten tyhmät ihmiset, ampiaiset, veriletut (niistä tosin minulla ei ole paljoa sanottavaa), työ ja opiskelu. Useaan asiaan minulla on viha-rakkaus-suhde, ehkä käsittelen niitäkin. Tai sitten en. 

En siis lupaa mitään, mutta hyppää kyytiin jos haluat, hyppää pois jos siltä tuntuu. Niin minäkin teen. 

Rouva E

Ps. Ai niin, blogin nimi: se vaan olisi niin siistiä toteuttaa!