Teitkö töitä lomalla?

Tämän kysymyksen minulta kysyi kollegani, jonka kanssa vaihdoimme lomakuulumisia vuoden alussa. 

"Teitkö töitä lomalla?" on itseasiassa hieman hölmö kysymys. 

Ensinnäkin: Sana loma tarkoittaa palkkatyöstä, opiskelusta tai vastaavasta olevaa lepoon ja virkistäytymiseen tarkoitettua arkivapaata. Sen tarkoitus on palautua töistä. Työ ja loma ovat siis jollakin tapaa vastakohtia: joko olet töissä tai sitten olet lomalla. Jos siis lomalla tekee töitä, sitä ei määritellä lomaksi, vaan työksi. Tällä logiikalla lomalla ei yksinkertaisesti voi tehdä töitä. 

Toiseksi: Työ tai ehkä paremminkin palkkatyö tarkoittaa vastikkeellista toimintaa, jossa työntekijä antaa vapaa-aikaansa työnantajan käyttöön ja saa siitä korvaukseksi palkkaa (joka ainakin meidän organisaatiossamme on rahaa). Jos käytän lomaa (joka on siis minun omaa aikaa) työntekoon (joka on vastikkeellista toimintaa), enkä saa siitä palkkaa, onko se työtä? 

Sen lisäksi, ainakin itse teen työtäni juurikin tuon rahan takia. Ja ei, "rakkaudesta lajiin" ei tarkoita, ettenkö ansaitsisi työstäni palkkaa eli rahaa. Rakastan työtäni, mutta jos pankkitilini pursuaisi rahaa, keksisin aika monta muutakin juttua mitä tekisin arkisin. Eli teen työtä rahan takia. Jos siis tekisin lomalla töitä, tekisin sen ilmaiseksi. Ei, minä olen niin ahne, että haluan työstäni palkan!

Kolmanneksi: Lomalla työskentelyn vakiargumentti "mutta kun haluan tehdä työni hyvin, eikä sitä ehdi tehdä hyvin työaikana" on kökkö. Jos minulle annetaan ruuanlaittoon aikaa 30 minuuttia, en todellakaan ala paistamaan 12 kilon kinkkua pulled porkiksi, laita herneitä likoamaan hernekeittoa varten tai ala pikkuhiljaa herättelemään hapanjuurtani leivontaa varten. Puolessa tunnissa saa puolen tunnin aterian. Se ei tarkoita, etteikö nopeasti tehty pasta kastikkeineen tai risotto voisi olla makuhermoja kutkuttava. Jos työnantaja tilaa puolessa tunnissa hapanjuurileivän, työnantajan on hyväksyttävä, ettei leipä ole kovin hyvin noussut, ja saattaa olla hieman raaka sisältä. Tämän kokemuksen jälkeen päästään ainakin keskustelemaan siitä, kuinka paljon aikaa mikäkin työtehtävä vaatii.

Neljänneksi: Työntekijä on ansainnut lomansa. Enkä nyt tarkoita sitä, onko Lissu ansainnut sen enemmän kuin Pera, kun Lissulla on ollut niin vitun vaikea vuosi. Olen myös ansainnut palkkani, enkä anna sitäkään työnantajan käyttöön, miksi antaisin lomani?

Ja viidenneksi: Hyvän työntekijän leimaa on ihan turha havitella lomalla työskentelyllä. En ole koskaan 30-vuotisen työurani aikana kuullut, että joku työntekijä olisi erityisen hyvä, koska hän työskentelee lomalla. Toki voi olla, että esihenkilöt salaa lajittelevat työntekijät hyviin ja huonoihin lomatyöskentelyn perusteella. Jossain on salainen musta kirja, josta sitten joskus (eli sitku) katsotaan kuinka hyvä työntekijä on ollut. Ja jos lomalla työskentelystä kerää tämän lisäksi marttyyripisteitä kahvipöytäkeskusteluissa "koska  minä raukka jouduin lomallakin töihin..:", ei varmasti saa kollegoilta kruunua päähän ja kärpännahkaviittaa harteille. Korkeintaan saa työnarkomaanin leiman ja burn-out-seurantakortin. 

Toisaalta: Jos loma on aikaa, jolloin ihminen saa tehdä mitä haluaa, niin eikö hän silloin saisi tehdä myös töitä? Kyllä, ehdottomasti! Tällaiset työntekijät kannattaa työnantajan huomioida, he ovat niitä, jotka tekevät työnsä ja vähän enemmänkin hinnalla kuin hinnalla. Tai jopa ilmaiseksi.

Lopuksi: Ai mitä vastasin kollegalle? Ei, en työskennellyt lomalla. Olin lomalla. 

Rouva E, lomalta palaaja